Kuoleva Mies Korppikotkalle

Anna anteeksi, toverini, viivyttelen liiaksi.
Anna anteeksi, toverini, viivyttelen liiaksi.
Muisto pidättelee henkeäni.
Muisto pidättelee henkeäni.
Kaukaisten päivien saatto,
nuoruusvuosien haaveiden unikuva,
kasvot, jotka pyytävät
minun silmäluomiani pysymään auki,
silmäluomiani pysymään auki.
Ääni, joka viipyy korvissani,
käsi, joka koskettaa kättäni.
Anna anteeksi, että olet odottanut kauan.
Kuvat kulkevat ohi ja kaikki haalistuu,
kuvat kulkevat ohi ja kaikki haalistuu:
kasvot, ääni, käsi ja suu, joka toi ne tänne,
kasvot, ääni, käsi ja suu, joka toi ne tänne.
Solmu on avattu, lanka katkaistu,
ja minulta viety se, mikä ei ole ruokaa eikä juomaa.
Tule lähemmäksi. nälkäinen toverini.
Pöytä on katettu ja hintaa tingitty
ja niukkaa on maksettu rakkaudella.
Tule ja tunge nokkasi tänne vasemmalle puolelle
ja vapauta häkistään se pienempi lintu,
tule ja tunge nokkasi tänne vasemmalle puolelle
ja vapauta häkistään se pienempi lintu,
jonka siivet eivät enää jaksa lyödä ilmaa.
Mieluusti näen sen kohoavan taivaalle sinun kanssasi.
Tule jo, ystäväni, olen sinun isäntäsi tänä yönä
ja sinä, ja sinä minun tervetullut vieraani.
Loppu