Juliet ja Joonatan

Viattomat tunteet elää jaksaa.
Vaikka pimeydessä saa vain rakastaa.
Sydämmet nuo samaan tahtiin hakkaa.
Ne yhteen vei kaksi maailmaa.
Juliet ja Joonatan.
He tuuleen maailman katoaa, ei toisiansa saa.
Ja rakkaus se särkyy pieniin palasiin.
Teräviin kuin lasimarmoriin. Juliet ja Joonatan.
Unelmistaan rakensivat suojaa.
Niin heikon kilven aika tuhoaa.
Erot heitä jättäneet ei rauhaan.
Ne säälimättä veivät mukanaan.
Juliet ja Joonatan.
He tuuleen maailman katoaa, ei toisiansa saa.
Ja rakkaus se särkyy pieniin palasiin.
Teräviin kuin lasimarmoriin.
Öisin tuntea saatat vain sen kosketuksen.
Kuuman ensi rakkauden, kun kylmyys hetken lämpöön katoaa.
Juliet ja Joonatan
He tuuleen maailman katoaa, ei toisiansa saa.
Ja rakkaus, se särkyy pieniin palasiin,
teräviin, kuin lasimarmoriin.
Juliet ja Joonatan,
he hukkuu myrskyn pyörteisiin
julmimpiin,
kuin varjot asfalttiin.
Juliet ja Joonatan.