Janoinen sydän
Jo aamulla lähdimme aikaisin,
emme hukanneet hetkeäkään.
Me tahdoimme jokaisen minuutin
käyttää tehtäväämme tärkeään.
Me etsimme jokaisen talon,
joka luolan ja onkalon.
Ja hiipuessa jo auringon valon
yhä kysyimme – missä se on?
Ei meitä käskenyt kukaan,
jonka silmämme nähneet ois.
Oman sydämen tuntomme mukaan
me vain kuljimme kauaksi pois.
Oli kaikki se niin päivänselvää,
enää voinut ei jatkua näin.
Me päätimme: jokainen askel
täältä pois on parempaan päin!
Jos vieläkään saata et ymmärtää,
mikä meitä näin vakaasti vie.
Se silloin on vaikea selittää,
ja turhaakin ehkä se lie.
Se kulkee, jota polttaa maa,
se kysyy, joka ei rauhaa saa,
ja se jonka sydän on janoinen
etsii lähdettä totuuden.
Vain yksi voi perille kantaa,
vain yksi on tarpeellinen.
Vain yksi vie lähemmäs rantaa
yli aavojen oikullisten.
Se yksi on sanoista suurin
takaa vuosien tuhansien.
Se murtaa voi valheiden muurin,
sitä kuljemme me etsien.
Siksi rakkaampi on tämä rauhattomuus,
joka meitä näin kuljettaa saa.
Kuin sydämen kuolemanhiljaisuus,
jonka jätimme selkämme taa.
Se kulkee, jota polttaa maa,
se kysyy, joka ei rauhaa saa,
ja se jonka sydän on janoinen
etsii lähdettä totuuden.
emme hukanneet hetkeäkään.
Me tahdoimme jokaisen minuutin
käyttää tehtäväämme tärkeään.
Me etsimme jokaisen talon,
joka luolan ja onkalon.
Ja hiipuessa jo auringon valon
yhä kysyimme – missä se on?
Ei meitä käskenyt kukaan,
jonka silmämme nähneet ois.
Oman sydämen tuntomme mukaan
me vain kuljimme kauaksi pois.
Oli kaikki se niin päivänselvää,
enää voinut ei jatkua näin.
Me päätimme: jokainen askel
täältä pois on parempaan päin!
Jos vieläkään saata et ymmärtää,
mikä meitä näin vakaasti vie.
Se silloin on vaikea selittää,
ja turhaakin ehkä se lie.
Se kulkee, jota polttaa maa,
se kysyy, joka ei rauhaa saa,
ja se jonka sydän on janoinen
etsii lähdettä totuuden.
Vain yksi voi perille kantaa,
vain yksi on tarpeellinen.
Vain yksi vie lähemmäs rantaa
yli aavojen oikullisten.
Se yksi on sanoista suurin
takaa vuosien tuhansien.
Se murtaa voi valheiden muurin,
sitä kuljemme me etsien.
Siksi rakkaampi on tämä rauhattomuus,
joka meitä näin kuljettaa saa.
Kuin sydämen kuolemanhiljaisuus,
jonka jätimme selkämme taa.
Se kulkee, jota polttaa maa,
se kysyy, joka ei rauhaa saa,
ja se jonka sydän on janoinen
etsii lähdettä totuuden.
Credits
Writer(s): Petri Laaksonen, Markus Jorma Baeckman
Lyrics powered by www.musixmatch.com
Link
© 2024 All rights reserved. Rockol.com S.r.l. Website image policy
Rockol
- Rockol only uses images and photos made available for promotional purposes (“for press use”) by record companies, artist managements and p.r. agencies.
- Said images are used to exert a right to report and a finality of the criticism, in a degraded mode compliant to copyright laws, and exclusively inclosed in our own informative content.
- Only non-exclusive images addressed to newspaper use and, in general, copyright-free are accepted.
- Live photos are published when licensed by photographers whose copyright is quoted.
- Rockol is available to pay the right holder a fair fee should a published image’s author be unknown at the time of publishing.
Feedback
Please immediately report the presence of images possibly not compliant with the above cases so as to quickly verify an improper use: where confirmed, we would immediately proceed to their removal.