Madonreikä
Kevättalven tuuli, pyörii parkkiksella.
Onpa ollut outo maaliskuu.
Aika ryömii kuviosta toiseen baarin tapetilla,
tuo psykedeelisyys sotkee mun pään.
Maailma on ymmällään, meren yllä kadonneista.
On tapahtunut jotain, mitä ei voi ymmärtää.
Aikaloukku noilla stratosfäärin ulapoilla.
Madonreikä.
Nuoret sotilaat, laitamilla Bagdadin.
Kuin uhrilampaat karsinoissaan.
Kuin aavistellen rituaalinen jo alkaneen.
Ne puhdistelee aseitaan, baarin tv: n hämärissä.
Kohtaloonsa tyytyneet,
rohkeat miehet.
Joille toivois jotain paljon parempaa.
Niitä varmaan pelottaa,
olemisen kiikkeryys.
Miehisyyden pakkopaidan remmit.
Ja ne laulaa: "Glory hallelujaa"
Torniosta Pelloon, sujuu ongelmitta.
Pellon jälkeen lumisade äityy sakeaksi.
Mä leijun vitivalkoisessa tyhjyydessä.
Kuin kosmonautti muistoineni.
Viinijärven heinäkuu,
tuulen helinöitä.
Hetki jolloin pikku jätkä tajuu,
että tää on kaikki tässä.
Tää on itsestä kiinni.
Elämä ja maailmankaikkeus ja kaikki.
Ja sen eteen aukeaa jääkylmä taivas,
sen huimaavat syvyydet etäisyydet päihdyttävät.
Jota ei voi ymmärtää, yrittää voi.
Ja mä laulan: "Glory hallelujaa"
Lumisateen loputtua,
ei ole enää mitään.
Erämaita vain ja ajatuksen selkeyttä.
Ja tuuli piirtää tienpintaan haurastuvan jään.
Kevättalven hämärään.
Maailma on ymmällään, meren yllä kadonneista.
Näillä mailla tapahtuneen melkein ymmärtää.
Madonreikä näillä syrjäisillä maanteillä.
Tuntuu jopa loogiselta.
Ja mä laulan: "Glory hallelujaa"
Voi kun uskois jumalaan.
"Glory hallelujaa"
Onpa ollut outo maaliskuu.
Aika ryömii kuviosta toiseen baarin tapetilla,
tuo psykedeelisyys sotkee mun pään.
Maailma on ymmällään, meren yllä kadonneista.
On tapahtunut jotain, mitä ei voi ymmärtää.
Aikaloukku noilla stratosfäärin ulapoilla.
Madonreikä.
Nuoret sotilaat, laitamilla Bagdadin.
Kuin uhrilampaat karsinoissaan.
Kuin aavistellen rituaalinen jo alkaneen.
Ne puhdistelee aseitaan, baarin tv: n hämärissä.
Kohtaloonsa tyytyneet,
rohkeat miehet.
Joille toivois jotain paljon parempaa.
Niitä varmaan pelottaa,
olemisen kiikkeryys.
Miehisyyden pakkopaidan remmit.
Ja ne laulaa: "Glory hallelujaa"
Torniosta Pelloon, sujuu ongelmitta.
Pellon jälkeen lumisade äityy sakeaksi.
Mä leijun vitivalkoisessa tyhjyydessä.
Kuin kosmonautti muistoineni.
Viinijärven heinäkuu,
tuulen helinöitä.
Hetki jolloin pikku jätkä tajuu,
että tää on kaikki tässä.
Tää on itsestä kiinni.
Elämä ja maailmankaikkeus ja kaikki.
Ja sen eteen aukeaa jääkylmä taivas,
sen huimaavat syvyydet etäisyydet päihdyttävät.
Jota ei voi ymmärtää, yrittää voi.
Ja mä laulan: "Glory hallelujaa"
Lumisateen loputtua,
ei ole enää mitään.
Erämaita vain ja ajatuksen selkeyttä.
Ja tuuli piirtää tienpintaan haurastuvan jään.
Kevättalven hämärään.
Maailma on ymmällään, meren yllä kadonneista.
Näillä mailla tapahtuneen melkein ymmärtää.
Madonreikä näillä syrjäisillä maanteillä.
Tuntuu jopa loogiselta.
Ja mä laulan: "Glory hallelujaa"
Voi kun uskois jumalaan.
"Glory hallelujaa"
Credits
Writer(s): Edu Kettunen
Lyrics powered by www.musixmatch.com
Link
© 2024 All rights reserved. Rockol.com S.r.l. Website image policy
Rockol
- Rockol only uses images and photos made available for promotional purposes (“for press use”) by record companies, artist managements and p.r. agencies.
- Said images are used to exert a right to report and a finality of the criticism, in a degraded mode compliant to copyright laws, and exclusively inclosed in our own informative content.
- Only non-exclusive images addressed to newspaper use and, in general, copyright-free are accepted.
- Live photos are published when licensed by photographers whose copyright is quoted.
- Rockol is available to pay the right holder a fair fee should a published image’s author be unknown at the time of publishing.
Feedback
Please immediately report the presence of images possibly not compliant with the above cases so as to quickly verify an improper use: where confirmed, we would immediately proceed to their removal.