Kynttilät Haudalla

Yksinäinen poika piirtää pulpettiin koulus,
Niin omis olois ettei muut ehdi touhuu.
Kai se etsii nyt pulpetist enkelii,
Vaikee keskittyy välitunnit helvettii.
Ne keksii mitä vaan et pystyy sille nauraa,
Se etsii paikkaa missä pystyy itkee rauhas.
On niin paha olla painaa huolet liikaa,
Isä, äiti viettää illat aina juoden viinaa.
Poika on huoneessa seurana vaa huolensa,
Kyynel aina välissä ku sulkee luomensa.
Kuolema käyny mieles jo niinki nuorena,
Ja vaik se rukoilee ei asiat muutu huomenna.

Isä lyö kännis äitii ja poikaa,
Poika pukee päälle kotoo lähti taas pois vaan.
Se huutaa auttakaa ei yksikään auta vaan,
Hyppää junan alle nyt on kynttilät haudalla.
Nää on asioita joista ei puhuta,
Tarinoita joiden takia ei nukuta.
Tuskaa ja surua,
Tuskaa ja surua.

Isä, äiti eroo äidist tulee yksinhuoltaja,
Äiti alkaa juomaan ja koht on tytär huostassa.
Tyttärest tuntuu ettei äiti välitä täst,
Äiti välittää vaan miten pääsee tärinästä.
Tyttö alkaa hakee pojilt hyväksyntää seksillä,
Äiti ei enää elämäänsä hyvää syytä keksikkään.
Se kirjoittaa kirjeen,
Älä tyttö pieni huoli sust pidetään huoli.
Äiti ei jaksanu äiti kuoli.
Tyttö lukee kirjeen kyynel poskella,
On niin paha olla et sängylle oksentaa.
Ei saa ollenkaa enää otetta elämää,
Vaa alkaa kamaa suoneen ja nenään vetämään.

Se alkaa kamaa rahan sijaan tavaraan vaihtamaan,
Kunnes yhteen iltaan se hakataan ja raiskataan.
Se huutaa auttakaa ei yksikään auta vaan,
Vetää ranteet auki ja taas kynttilät haudalla.
Nää on asioita joista ei puhuta,
Tarinoita joiden takia ei nukuta.
Tuskaa ja surua,
Tuskaa ja surua.