Koira

Mä tunnen sen, selässä sun katseen
Mut jos käännyn tai hyppään
Juoksen aamuun pidempään, en sua nää

Sä voit kaataa mut hetkeksi
Mut en voi leikkii sun mukanasi
Tuu polttamaan sun
Kielesi, sormesi, hihasi, silmäsi

Jos aina annetaan lusikalla
Lopulta ei oo enää eroa
Onko ihminen vai koira

Kun sä heitit mut seinään
Luulitko että siihen jään
Potkit taas uudestaan
Mut kaksi on mullakin jalkaa
Kun mä suutun, se ei oo enää leikin asia
Et haluu kerätä lattialta niitä palasia
Mä en oo sun koira
Ja paras kosto on unohtaa

Osaan olla kärsivällinen, tiedän näkyy saa
Jos on hiljainen ja oon oppinut juoksemaan
Niin paljon sua kovempaa
Ahaa, ahaa

Jos aina annetaan lusikalla
Lopulta ei oo enää eroa
Onko ihminen vai koira

Jos aina ootetaan pahinta
Lopulta mikään ei oo oikeeta
Paras kosto on unohtaa

Kun sä heitit mut seinään
Luulitko että siihen jään
Potkit taas uudestaan
Mut kaksi on mullakin jalkaa
Kun mä suutun, se ei oo enää leikin asia
Et haluu kerätä lattialta niitä palasia
Mä en oo sun koira
Ja paras kosto on unohtaa

Kun sä heitit mut seinään
Luulitko että siihen jään
Potkit taas uudestaan
Mut kaksi on mullakin jalkaa
Kun mä suutun, se ei oo enää leikin asia
Et haluu kerätä lattialta niitä palasia
Mä en oo sun koira
Ja paras kosto on unohtaa



Credits
Writer(s): Salla-marja Tuulikki Hã„tinen, Tomas Miro Mikael Niemisto, Johannes Antti Aleksi Erkkila, Ilkka Tapio Tuovinen
Lyrics powered by www.musixmatch.com

Link