Terapia

Tää maailma on täynnä hirviöitä

Sit ku tunteiden patoaminen sisälle menee liian vaikeeks
Paketoin ne räpiks ja sanon sitä taiteeks
Kai tää on terapiaa mä haluun delaa pian
Ettei musta tuu uutta Mattia, P.E. Auvista
Läjä huonoja puolia musta ei ne tee kaunista
Voiko kaunista rakentaa ihmisrauniosta
Kilo kaupal tabuja rikon päätää vissii tauti nostaa
Ilol hautaan apuja niin on aina tekosyy olla minä
Yritän jakaa ja huomaan et ei kohde nollast pidä
Oonko se mitä oon vai se mitä ajattelen olevani
Se mitä teen vai mitä vaan ajattelen tekeväni
Pelkkä varjo vaan jonka glorifioin somellani

Rakasta itseäsi viel ei oo liian myöhästä
Rakasta itseäsi vaik se on joskus työlästä
Rakasta itseäsi viha aivoja syö päästä
Rakasta itseäsi ennen ku on liian myöhästä
Rakasta itseäsi viel ei oo liian myöhästä
Rakasta itseäsi vaik se on joskus työlästä
Rakasta itseäsi viha aivoja syö päästä
Rakasta itseäsi ennen ku on liian myöhästä

Luulen saaneeni uuden
Mahdollisuuden haaveeni kuulen
Täyttyy jo Globen ääriä myöten
Mä elän enää ääniä syöden
Makustelen ilmaa se maistuu mauttomalta
Keuhkoissani se vaihtuu haukkomalla
Muuttolinnut on jo suuntaa muuttaneet
Seuraisin niitä mut tiedän ettei se miestä uutta tee
Ajatukset looppaa meen taas takas alkuun
Tyhjä näyttö edes miten saan sanat haltuun
Kumpi antaa periks eka? No minä voin sen luvata
Haaveet tulee ryminäl alas ja minä niiden mukana

Tää maailma on täynnä hirviöitä
Mut ne ei vedä mulle vertoja
Sinut itseni kanssa pelkään silti öitä
Enkä uskalla edes sulkee verhoja

Rakasta itseäsi viel ei oo liian myöhästä
Rakasta itseäsi vaik se on joskus työlästä
Rakasta itseäsi viha aivoja syö päästä
Rakasta itseäsi ennen ku on liian myöhästä
Rakasta itseäsi viel ei oo liian myöhästä
Rakasta itseäsi vaik se on joskus työlästä
Rakasta itseäsi viha aivoja syö päästä
Rakasta itseäsi ennen ku on liian myöhästä

Kädessä kolmio, padassa dolmio
Aamul oli jo kaulassa solmio
Musta puku on kai jo toinen ihoni
Näitä päivii ku toistol pääs soi se tivoli
Ympäri karusellii mut laiffi on karu selli
Heti ku tajuu sen nii, voi antaa avun lellii
Paperille henkäisen tietämättä mitä ehkäisen
Jos tietäisin kai sitä kestäis en
Viimeinen pisara luovuutta ilman et luon uutta
Katselen kaihoisasti huomisen menettyä nuoruutta
Elämä on välil tasapainoiluu veitsen terällä
Biisi on valmis ja tunteet pysyy hetken etäällä

Tää maailma on täynnä hirviöitä
Mut ne ei vedä mulle vertoja
Sinut itseni kanssa pelkään silti öitä
Enkä uskalla edes sulkee verhoja

Rakasta itseäsi viel ei oo liian myöhästä
Rakasta itseäsi vaik se on joskus työlästä
Rakasta itseäsi viha aivoja syö päästä
Rakasta itseäsi ennen ku on liian myöhästä
Rakasta itseäsi viel ei oo liian myöhästä
Rakasta itseäsi vaik se on joskus työlästä
Rakasta itseäsi viha aivoja syö päästä
Rakasta itseäsi ennen ku on liian myöhästä



Credits
Writer(s): Arto Tukki
Lyrics powered by www.musixmatch.com

Link