Kiitos II
Ehkä muistatkin mua
Etkö voi uskoutua
Kirjoittaa meistä nyt
Kun sun nykyinen on vihainen
Eikä yhtään mua siedä
Uniharhoissa nään sua,
niitä ei voi multa viedä
Monta kertaa näin käy
Kaikki päälle ei näy
Suutuit, kun et päässyt mun
suljettuihin huoneisiin
Tahdoit tietää, miksi aina
puuttui vielä palanen
Miksi harhailin ja väistin
Voi, jos itsekin tietäisin
Vaikka kaikki saa unohtua,
kiitos siitä, kun liiankin kauan jaksoit mua
Huolit hulluuttas puolikkaan,
enempää en oo osannut koskaan antaakaan
Yhtä pyytää jos saan
vaikka niin ei oiskaan
Väitä, että oon ainutkertainen
niin, että uskon sen
Toiset ei oo yhtä paljon
Kukaan ei voi ylittää,
pakko jonkun silti välttää
Vaikka kaikki saa unohtua,
kiitos siitä, kun liiankin kauan jaksoit mua
Kiitos kun huolit puolikkaan,
enempää en oo osannut koskaan antaakaan
Kiitos, kun koetit ymmärtää
Tiesin, siihen et pystyisi edes sinäkään
Jos joskus liikaa muistankin,
juon vielä yhden, niin muistan taas paljon huonommin
Jou, voit jättää pois viestin lopusta nimen
Oot tainnu kaataa itsellesi lasillisen
taas, ei musiikki lopu
Muistelen menneit
Sovittiin et ollaan viel kolmeskympissä frendei
Puiston penkeil Hertsikassa retkel (heihei)
Hyvä tarina on kesken
Sillon illan tullen talojen seinillä
Varjoleikissä näytettiin molemmat hirviöiltä hetken
Mut se oli vaan hetken
Ollaanhan ressei
Avasit mut
Oon kiitollisen letkeis
Läänissä harsojen
Varkaina säälissä
Mis ihmiset pelkäävät liikaa toisiinsa kii jäämistä
Kun unohduksessa kuulen mä ääniä
Voihan sitä viel lasillisel itsensä lääkitä
Ku kumppani sekasin kyselee kelt tekstari tuli
(Mitä? Lopeta.) Kelpaisi uni
Mut rakkauteni hiillostama tulinen luonne
tulee paukuttaa pari kirosanaa
Molemmat alkaa ihmeellistä rallia linkuttamaan
Kunnes loppupeleis istun työhuonees simpukkana
Aha, kuulostaa somalta
Ainutlaatunen, khyl, jokanen on omansa
Sun kohdal ei tarvii unohdusta povata
Muistan kunnes muisti kuolee ja kupoli romahtaa
(Vaikka kaikki saa unohtua)
(Vaikka kaikki saa unohtua)
Kiitos
Siitä kun liianki kauan jaksoit mua
Kaadan viel yhet ja saa kaikki unohtua
Ettiminen ottaa oman aikansa tääl
Ja lopus nähään mitä tuli punottua
Kiitos
Siitä kun liianki kauan jaksoit mua
Kaadan viel yhet ja saa kaikki unohtua
Ettiminen ottaa oman aikansa tääl
Ja lopus nähään mitä tuli punottua
Kiitos
Siitä kun liianki kauan jaksoit mua
Kaadan viel yhet ja saa kaikki unohtua
Ettiminen ottaa oman aikansa tääl
Ja lopus nähään mitä tuli punottua
Etkö voi uskoutua
Kirjoittaa meistä nyt
Kun sun nykyinen on vihainen
Eikä yhtään mua siedä
Uniharhoissa nään sua,
niitä ei voi multa viedä
Monta kertaa näin käy
Kaikki päälle ei näy
Suutuit, kun et päässyt mun
suljettuihin huoneisiin
Tahdoit tietää, miksi aina
puuttui vielä palanen
Miksi harhailin ja väistin
Voi, jos itsekin tietäisin
Vaikka kaikki saa unohtua,
kiitos siitä, kun liiankin kauan jaksoit mua
Huolit hulluuttas puolikkaan,
enempää en oo osannut koskaan antaakaan
Yhtä pyytää jos saan
vaikka niin ei oiskaan
Väitä, että oon ainutkertainen
niin, että uskon sen
Toiset ei oo yhtä paljon
Kukaan ei voi ylittää,
pakko jonkun silti välttää
Vaikka kaikki saa unohtua,
kiitos siitä, kun liiankin kauan jaksoit mua
Kiitos kun huolit puolikkaan,
enempää en oo osannut koskaan antaakaan
Kiitos, kun koetit ymmärtää
Tiesin, siihen et pystyisi edes sinäkään
Jos joskus liikaa muistankin,
juon vielä yhden, niin muistan taas paljon huonommin
Jou, voit jättää pois viestin lopusta nimen
Oot tainnu kaataa itsellesi lasillisen
taas, ei musiikki lopu
Muistelen menneit
Sovittiin et ollaan viel kolmeskympissä frendei
Puiston penkeil Hertsikassa retkel (heihei)
Hyvä tarina on kesken
Sillon illan tullen talojen seinillä
Varjoleikissä näytettiin molemmat hirviöiltä hetken
Mut se oli vaan hetken
Ollaanhan ressei
Avasit mut
Oon kiitollisen letkeis
Läänissä harsojen
Varkaina säälissä
Mis ihmiset pelkäävät liikaa toisiinsa kii jäämistä
Kun unohduksessa kuulen mä ääniä
Voihan sitä viel lasillisel itsensä lääkitä
Ku kumppani sekasin kyselee kelt tekstari tuli
(Mitä? Lopeta.) Kelpaisi uni
Mut rakkauteni hiillostama tulinen luonne
tulee paukuttaa pari kirosanaa
Molemmat alkaa ihmeellistä rallia linkuttamaan
Kunnes loppupeleis istun työhuonees simpukkana
Aha, kuulostaa somalta
Ainutlaatunen, khyl, jokanen on omansa
Sun kohdal ei tarvii unohdusta povata
Muistan kunnes muisti kuolee ja kupoli romahtaa
(Vaikka kaikki saa unohtua)
(Vaikka kaikki saa unohtua)
Kiitos
Siitä kun liianki kauan jaksoit mua
Kaadan viel yhet ja saa kaikki unohtua
Ettiminen ottaa oman aikansa tääl
Ja lopus nähään mitä tuli punottua
Kiitos
Siitä kun liianki kauan jaksoit mua
Kaadan viel yhet ja saa kaikki unohtua
Ettiminen ottaa oman aikansa tääl
Ja lopus nähään mitä tuli punottua
Kiitos
Siitä kun liianki kauan jaksoit mua
Kaadan viel yhet ja saa kaikki unohtua
Ettiminen ottaa oman aikansa tääl
Ja lopus nähään mitä tuli punottua
Credits
Writer(s): Pmmp
Lyrics powered by www.musixmatch.com
Link
© 2024 All rights reserved. Rockol.com S.r.l. Website image policy
Rockol
- Rockol only uses images and photos made available for promotional purposes (“for press use”) by record companies, artist managements and p.r. agencies.
- Said images are used to exert a right to report and a finality of the criticism, in a degraded mode compliant to copyright laws, and exclusively inclosed in our own informative content.
- Only non-exclusive images addressed to newspaper use and, in general, copyright-free are accepted.
- Live photos are published when licensed by photographers whose copyright is quoted.
- Rockol is available to pay the right holder a fair fee should a published image’s author be unknown at the time of publishing.
Feedback
Please immediately report the presence of images possibly not compliant with the above cases so as to quickly verify an improper use: where confirmed, we would immediately proceed to their removal.