Totisen Pojan Jenkka

Te luulette varmaan että, tota noin
Mä en pystyisi lauluja luomaan
Mut' uskokaa te poijjaat jotta, tota noin
Pystyn ainakin yhden esiin tuomaan

Niin heikko lauluni mutta, tota noin
Enhän sillä mä tohtoriks väitä
Vaan mä ajattelen näin, itsekseni nimittäin
Että mahtuuhan maailmahan näitä

Jo mammani muinoin sanoi: "Tota noin
Kun sä poikani jätät kotoranta
Niin pidä sinä varasi, kelle, tota noin
Sinä lempesi ja, tämän sydämesi annat

Koska maailma on kavala, et tierä, tota noin
Vaikka rakkahin ystävä pettäis"
Mut' mä ajattelin näin, itsekseni nimittäin
Ettei kukaan mua huulesta vettäis

Mut' annapas olla kun sitten, tota noin
Tuli vastaan neito niin nätti
Niin silloinpa häipyivät heti, tota noin
Kaikki neuvot mi mammani jätti

Mä katselin häntä ja vuoroin, tota noin
Sitä taivahan kirkasta kuuta
Ja mä ajattelin näin, itsekseni nimittäin
"Siin' on tyttöni! Siin' on tyttöni mun ilman muuta"

Ja pankista sitten mä heti, tota noin
Minun pikkuiset säästöni nostin
Ja niilläpä tietysti hälle, tota noin
Ihan kultaisen sormuksen mä ostin

Mä nylonit hankin ja muuta, tota noin
Enkä piellistä pannut mä hanttiin
Vaan mä ajattelin näin, itsekseni nimittäin
Et' voinhan viedä mun kelloni panttiin

Mut' pennit kun loppuivat tyystin, tota noin
Silloin häipyi mun onneni tähti
Hän lappusen kirjöötti jossa, tota noin, luki
"Nyt tämä tyttönen lähti

Mut' hetkistä menneistä sulle, tota noin
Tahdon niiata sirosti ja kiittää"
Mut mä ajattelin näin, itsekseni nimittäin
Kyllä naisessa riittää julmuutta

Hän pyysi vielä käymään luonaan tota noin
Jonkun pontsarin kartanolla
Mut' minä poika tuumin jotta, tota noin
Antaa arpisten haavojen olla

Mä lauluni laulan enkä, tota noin
Tällä tohtorin hattua voita
Minä ajattelen näin, itsekseni nimittäin
Että mahtuuhan maailmahan noita

Että mahtuuhan maailmahan noita