Odottamaan Turruin

Odottamaan turruin, lopulta mä murruin.
Tullut et sä koskaan,
jäin sateeseen ja loskaan.
Anteeks aina annoin,
surut yksin kannoin.
Mulle sait sä tehdä kaiken paitsi lyödä.
Olin valmis lähtemään sun kanssas kauas,
vaikka Alaskaan tai Timbuktuun.
Vaan vihdoin käsitin:
hyvin toimeen ilmankin sua tuun.
Aivan liian monta kylmää, tunteetonta
selitystäs nielin rauhallisin mielin.
Itserakas kelmi, yksi kyynelhelmi
sinun vuokses riittää, siitäkin voit kiittää.
Sä oisit voinut tunnustaa sen toisen naisen,
se paljoakaan muuttanut ei ois.
Kai aavistinkin sen,
vaikka varjot sydämen torjuin pois.
Odottaa en jaksa, ei se vaivaa maksa.
Jos sä tulisitkin, niin liikaa jo itkin.
Rakkauden haavat umpeutua saavat.
Sydämeni laava jo mustaksi jäähtyy.
En muistele sua pahalla, en muille hauku.
En aio muistella ollenkaan.
Sun äänes, kasvotkin helposti
jo unohdin kokonaan.
Odottaa en jaksa, ei se vaivaa maksa.
Jos sä tulisitkin, niin liikaa jo itkin.
Rakkauden haavat umpeutua saavat.
Sydämeni laava jo mustaksi jäähtyy.
En muistele sua pahalla, en muille hauku.
En aio muistella ollenkaan.
Sun äänes, kasvotkin helposti
jo unohdin kokonaan.