Kaikkivaltias
Taivas alkaa punertaa, se tietää mitä odottaa
Kun telakointiasemilla hehkuu keulat alusten
Ne lepäävät kuin haavoittuneet eläimet, niin väsyneet
Niin herää kaupunki saarrettu aamuun päivänsä viimeisen
Kohta yöstä aikain marssii hahmot härkäin siivekkäitten
Yöstä muinaisuuden udun, hämärästä painajaisten
Kohta aukeavat taivaat, syöksyy alas laumat enkelten
Sylit täynnä salamoita, silmät oikeutta hohkaten
Kuningas nojaa kultaiseen käteensä metallitorninsa syövereissä
Kuin auringonlieska on katseensa, sieluton, kalpea, sammumaton
Nyt tappion päivänä, tuomion alla hän katselee valtakuntaansa alas
Ja kivisin ilmein hän siteeraa tyhjille seinille vanhaa tarinaa
Valomuurin tuolla puolen, nopeuden kantamattomissa
Siellä savuavat peilit yllä kaikkeuden
Valomuurin tuolla puolen, nopeuden kantamattomissa
Siellä asuu tyhjyys, joka meidät yhdistää
Valomuurin tuolla puolen, nopeuden kantamattomissa
Siellä savuavat peilit yllä kaikkeuden
Valomuurin tuolla puolen, nopeuden kantamattomissa
Siellä asuu tyhjyys, joka meidät yhdistää
Ilma huoneen väreilee ja käytävillä varjot päilyy
Hahmo pimeässä oottaa, hiljaisuus, sekin vaikenee
Yleisellä taajuudella äänet viimein helähtää
Ja puhuu niin kuin puhuu ääni lopullisen voittajan
"Kuningas sä olit maailmoiden, niiden takana pitelit lankoja
Valtias sä olit tahdostasi sai elämä päättyä, jatkaa
Päivän päättyessä kuningaskin on heikko kuin kuka tahansa
Kasvoillesi pian lankeat ja tahdot viimeisenkin pelastaa."
Onko maailma rajattu, me sen vankeja, silloin on jumala takana kaiken
Vaiko rajaton, vailla reunaa silloin yksin olemme, vapaita
Mitä tehdä siis kun tietää, että tarina on lopuillaan
Olkaa viisas, antakaa paikka missä seistä, niin kampean maailman paikoiltaan
Valomuurin tuolla puolen, nopeuden kantamattomissa
Siellä asuvat ne muistot, jotka meidät rakentaa
Valomuurin tuolla puolen, nopeuden kantamattomissa
Siellä asuu aika, joka tähän hetkeen valmistaa
Valomuurin tuolla puolen, nopeuden kantamattomissa
Siellä savuavat peilit yllä kaikkeuden
Valomuurin tuolla puolen, nopeuden kantamattomissa
Siellä asuu tyhjyys, joka meidät yhdistää
"Minun hautaani vartioi tuulenhenkäys kevyt
Minun hautaani vartioi pisara aamukastetta
Minun hautaani vartioi satatuhatta tappajasatelliittia
Minun hautaani vartioi teratonni antimateriaa"
Kun telakointiasemilla hehkuu keulat alusten
Ne lepäävät kuin haavoittuneet eläimet, niin väsyneet
Niin herää kaupunki saarrettu aamuun päivänsä viimeisen
Kohta yöstä aikain marssii hahmot härkäin siivekkäitten
Yöstä muinaisuuden udun, hämärästä painajaisten
Kohta aukeavat taivaat, syöksyy alas laumat enkelten
Sylit täynnä salamoita, silmät oikeutta hohkaten
Kuningas nojaa kultaiseen käteensä metallitorninsa syövereissä
Kuin auringonlieska on katseensa, sieluton, kalpea, sammumaton
Nyt tappion päivänä, tuomion alla hän katselee valtakuntaansa alas
Ja kivisin ilmein hän siteeraa tyhjille seinille vanhaa tarinaa
Valomuurin tuolla puolen, nopeuden kantamattomissa
Siellä savuavat peilit yllä kaikkeuden
Valomuurin tuolla puolen, nopeuden kantamattomissa
Siellä asuu tyhjyys, joka meidät yhdistää
Valomuurin tuolla puolen, nopeuden kantamattomissa
Siellä savuavat peilit yllä kaikkeuden
Valomuurin tuolla puolen, nopeuden kantamattomissa
Siellä asuu tyhjyys, joka meidät yhdistää
Ilma huoneen väreilee ja käytävillä varjot päilyy
Hahmo pimeässä oottaa, hiljaisuus, sekin vaikenee
Yleisellä taajuudella äänet viimein helähtää
Ja puhuu niin kuin puhuu ääni lopullisen voittajan
"Kuningas sä olit maailmoiden, niiden takana pitelit lankoja
Valtias sä olit tahdostasi sai elämä päättyä, jatkaa
Päivän päättyessä kuningaskin on heikko kuin kuka tahansa
Kasvoillesi pian lankeat ja tahdot viimeisenkin pelastaa."
Onko maailma rajattu, me sen vankeja, silloin on jumala takana kaiken
Vaiko rajaton, vailla reunaa silloin yksin olemme, vapaita
Mitä tehdä siis kun tietää, että tarina on lopuillaan
Olkaa viisas, antakaa paikka missä seistä, niin kampean maailman paikoiltaan
Valomuurin tuolla puolen, nopeuden kantamattomissa
Siellä asuvat ne muistot, jotka meidät rakentaa
Valomuurin tuolla puolen, nopeuden kantamattomissa
Siellä asuu aika, joka tähän hetkeen valmistaa
Valomuurin tuolla puolen, nopeuden kantamattomissa
Siellä savuavat peilit yllä kaikkeuden
Valomuurin tuolla puolen, nopeuden kantamattomissa
Siellä asuu tyhjyys, joka meidät yhdistää
"Minun hautaani vartioi tuulenhenkäys kevyt
Minun hautaani vartioi pisara aamukastetta
Minun hautaani vartioi satatuhatta tappajasatelliittia
Minun hautaani vartioi teratonni antimateriaa"
Credits
Writer(s): Yrjaenae A W, Eskolin Rauli Ilari, Yrjaenae Aki Ville, Halmkrona Janne Matias, Peippo Tuomas Henrikki, Rasio Timo Juhani
Lyrics powered by www.musixmatch.com
Link
© 2024 All rights reserved. Rockol.com S.r.l. Website image policy
Rockol
- Rockol only uses images and photos made available for promotional purposes (“for press use”) by record companies, artist managements and p.r. agencies.
- Said images are used to exert a right to report and a finality of the criticism, in a degraded mode compliant to copyright laws, and exclusively inclosed in our own informative content.
- Only non-exclusive images addressed to newspaper use and, in general, copyright-free are accepted.
- Live photos are published when licensed by photographers whose copyright is quoted.
- Rockol is available to pay the right holder a fair fee should a published image’s author be unknown at the time of publishing.
Feedback
Please immediately report the presence of images possibly not compliant with the above cases so as to quickly verify an improper use: where confirmed, we would immediately proceed to their removal.