Kotkat lentää
Ennen nämä hommat paljon hilpeämmin hoitu,
Mies tokkurainen mulle hiljaa toteaa.
Kämmenselkään on tuo kuva kotkan tatuoitu,
Se tuopi myötä ylös alas lentää saa.
Mies ei osaa elämäänsä kuivaharjoitella,
Ei takkiansa naulakossa roikottaa.
Oma sulkasatonsa on joskus jokaisella,
Silloin tällöin täällä aina siipeensä saa.
Kato kotkat lentää joskus matalalla,
Mutta kanat ei koskaan korkealla.
Ehkä tänään vähän alempana liidetään,
Mutta kerran vielä komeasti kiidetään.
Kato kotkat lentää joskus matalalla,
Sulat kuivina ei säily maailmalla.
Mutta turha siitä itselleen on motkottaa,
Kotkat kiitää kanat kotkottaa.
Ajan myötä aina onhan haavat nuo myös nuoltu,
Jos joskus onkin laskeuduttu rähmälleen.
Eikä noihin kolhuihin koskaan ole kuoltu,
Vaan aina sieltä selvitty on siivilleen.
Kun päivääkään ei voi tästä elämästä laistaa,
Jo vauhti vaikka voimiakin verottaa.
Kerran vielä aion tuuleen suunnan oikein haistaa
Ja näyttää mikä kotkan muista erottaa.
Kato kotkat lentää joskus matalalla,
Mutta kanat ei koskaan korkealla.
Ehkä tänään vähän alempana liidetään,
Mutta kerran vielä komeasti kiidetään.
Kato kotkat lentää joskus matalalla,
Sulat kuivina ei säily maailmalla.
Mutta turha siitä itselleen on motkottaa,
Kotkat kiitää kanat kotkottaa.
Kato kotkat lentää joskus matalalla,
Sulat kuivina ei säily maailmalla.
Mutta turha siitä itselleen on motkottaa,
Kotkat kiitää kanat kotkottaa.
Mies tokkurainen mulle hiljaa toteaa.
Kämmenselkään on tuo kuva kotkan tatuoitu,
Se tuopi myötä ylös alas lentää saa.
Mies ei osaa elämäänsä kuivaharjoitella,
Ei takkiansa naulakossa roikottaa.
Oma sulkasatonsa on joskus jokaisella,
Silloin tällöin täällä aina siipeensä saa.
Kato kotkat lentää joskus matalalla,
Mutta kanat ei koskaan korkealla.
Ehkä tänään vähän alempana liidetään,
Mutta kerran vielä komeasti kiidetään.
Kato kotkat lentää joskus matalalla,
Sulat kuivina ei säily maailmalla.
Mutta turha siitä itselleen on motkottaa,
Kotkat kiitää kanat kotkottaa.
Ajan myötä aina onhan haavat nuo myös nuoltu,
Jos joskus onkin laskeuduttu rähmälleen.
Eikä noihin kolhuihin koskaan ole kuoltu,
Vaan aina sieltä selvitty on siivilleen.
Kun päivääkään ei voi tästä elämästä laistaa,
Jo vauhti vaikka voimiakin verottaa.
Kerran vielä aion tuuleen suunnan oikein haistaa
Ja näyttää mikä kotkan muista erottaa.
Kato kotkat lentää joskus matalalla,
Mutta kanat ei koskaan korkealla.
Ehkä tänään vähän alempana liidetään,
Mutta kerran vielä komeasti kiidetään.
Kato kotkat lentää joskus matalalla,
Sulat kuivina ei säily maailmalla.
Mutta turha siitä itselleen on motkottaa,
Kotkat kiitää kanat kotkottaa.
Kato kotkat lentää joskus matalalla,
Sulat kuivina ei säily maailmalla.
Mutta turha siitä itselleen on motkottaa,
Kotkat kiitää kanat kotkottaa.
Credits
Writer(s): Timo Johannes Koivusalo
Lyrics powered by www.musixmatch.com
Link
© 2025 All rights reserved. Rockol.com S.r.l. Website image policy
Rockol
- Rockol only uses images and photos made available for promotional purposes (“for press use”) by record companies, artist managements and p.r. agencies.
- Said images are used to exert a right to report and a finality of the criticism, in a degraded mode compliant to copyright laws, and exclusively inclosed in our own informative content.
- Only non-exclusive images addressed to newspaper use and, in general, copyright-free are accepted.
- Live photos are published when licensed by photographers whose copyright is quoted.
- Rockol is available to pay the right holder a fair fee should a published image’s author be unknown at the time of publishing.
Feedback
Please immediately report the presence of images possibly not compliant with the above cases so as to quickly verify an improper use: where confirmed, we would immediately proceed to their removal.