Kotkan Kerttu

Kun laivamme
Satamaan saapui,
Valot kutsuen vilkutteli.
Ilot kaupungin
Mieleeni muistui.
Rahat taskussa kilkutteli.
Saimme kokea
Kaikki sen vaivan,
Kuinka itsensä herraksi saa.
Niin me jätimme
Laulellen laivan.
Mutakuopassa pian juhlitaan.

Kun me saavuttiin
Näin kapakkaahan,
Soi haitari niin haikeaan.
Tulin siellä mä tutustumahan
Tyttöhön niin ihanaan.
Oli suloisin pien hellan terttu,
Mitä maa päällään
Vain kantaa voi.
Oli kuuluisa Kotkan Kerttu.
Heti hormoonit
Syömmessäni soi.

Minä ostin hälle
Laukun ja huivin
Ja tein hänet niin somaksi.
Hän lupasi, jos jäisin maihin,
Tulla minulle ikiomaksi.
Hänen verkkoonsa tartuin,
Kuin särki.
Tuota hetkeä katua saan.
Minne häipyikään minulta järki,
Kun en merelle seilannutkaan.

Mikäs siinä kun
Hynttyhyt lyötiin
Yhtehen karsinahan.
Näin merimies
Maissa nyt myötii.
Pitip' saapua satamahan.
Nyt mä palvelen
Vain portsarina
Mutakuopassa ain iltaisin.
Kotkan Kerttu
Hän on ankkurina
Elon purressa Sjömannin.



Credits
Writer(s): Viljo Yloenen, Veikko Lavi
Lyrics powered by www.musixmatch.com

Link